Huume- ja hoivabisnes käsi kädessä
Rakenteellinen korruptio jyllää huumausainebisneksen ja lastensuojelubisneksen ympärillä.
Lailliset sijoitus- ja sarjayritykset hyötyvät taloudellisesti huumebisneksistä, riippumatta siitä, onko huumeiden käyttö rangaistavaa vai ei.
Suurimman tuoton yhteiskunnan maksamana hoiva- ja hoitobisnes saisi, jos käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin ja huumeidenkäyttö lisääntyisi.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos kehittää yhteistyössä bisnesmiesten kanssa tuottavia asiakkuusjärjestelmiä, millä hoitojen nimissä haalitaan huumeriippuvaisia asiakkaiksi. Kuuluisin niistä on lanseerattu Tampereelle, missä koko kolmen vuoden sopimuskauden aikana, ei ole tiettävästi toipunut raittiiksi kukaan.
Järjestelmien kehittämiseen käytetään hyväksi hyvämaineisia säätiöitä ja yhdistyksiä, jotka on mielletty hyväntekeväisyysjärjestöiksi.
Samoilla sarjayritysketjuilla on koko hoivakaari hyödynnettävänä, alkaen huostaanotosta päihdehoitoon ja vanhustenhoivapalveluihin.
Alaikäisiä haalitaan mielenterveys- ja huumevalistuksen nimissä riippuvuutta ja vieroitusoireita aiheuttavien aineiden pariin, eli asiakkaiksi.
Kun nuori jää riippuvaiseksi, hänet otetaan huostaan laitokseen, missä asiakkuutta voidaan syventää antamalla nuoren käyttöön valvomatonta rahaa ja aikaa, mikä mahdollistaa huumeiden käytön.
Huoltajat ja edunvalvojat väsytetään ja savustetaan pois nuoren lähettyviltä. Heillä ei käytännössä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa lapsensa asioihin.
Kun nuori täysi-ikäistyy, tarjolla on pikavippifirmat, millä huumeiden käyttöä rahoitetaan ja riippuvuus vain syvenee.
Kun velkatilanne paljastuu, useimmat vanhemmat ottavat paniikissa järjestelylainan pelastaakseen lapsensa velkakierteeltä. Näin on saanut tähän mennessä hyödyn huostaanottofirma ja nyt myös pikavippifirmat, kun velka on siirretty läheisten maksettavaksi.
Vaikka vanhemmat saisivat lapsensa katkolle, eli ainevieroitukseen, niin asianmukaista hoitoa ei saa. Tästä seuraa katkokierre, kunnes nuori on selvää kauraa pysyväksi asiakkaaksi korvauslääkkeelle.
Sarjayritysketjut, jotka palveluitaan tarjoavat kunnille, hyötyvät vain riippuvuudesta. Jokainen toipunut on yksi asiakas vähemmän.
Mitä pidemmän aikaa ihminen voidaan pitää riippuvaisena, sitä pidempään yhtiö saa rahaa kunnilta. Kunta on hyvä maksaja.
Suomessa on myös yrityksiä, joiden ansaintalogiikka perustuu puhtaasti toipumisen tavoitteeseen. Mutta nämä yritykset jäävät useimmiten hankintakilpailujen ulkopuolelle, koska heidän ansaintalogiikka ei perustu riippuvuuden ylläpitämiseen lääkkeenjakopalveluilla.
Pitkävaikutteisella korvauslääkkeellä on haettu yritysten jatkuvuuden turvaamista. Eli asiakkuus on sidottu kuukaudeksi kerrallaan, aiemman päivittäisasiakkuuden sijaan.
Tämä koko julkisen sektorin huumebisneskonsepti rahoitetaan yhteiskunnan varoin, eli meidän verorahoillamme!
Kommentit (0)